Konfirmaatio Myyrmäen kirkossa

Holman mediariparilaiset konfirmoitiin 1.7. Myyrmäen kirkossa. Tässä tunnelmapaloja kirkosta.

Leiriläiset yhteiskuvassa.

Valmistatutumista kulkueeseen.

Leirin isosia: Satu Jokiharju ja Katariina Tiihonen.

Isoset olivat konfirmaatiosaattueen kärjessä:
Tiiu Himanen, Jenna Sundström ja Jetta Terho.

Kirkkosali oli täynnä nuorten sukulaisia ja ystäviä.
Puhumassa nuorisotyönohjaaja Johanna Iisaksson.

Saarnan piti Vantaan Laurin toimituspäällikkö Heli Kulmavuori.

Konfirmoitavia olivat siunaamassa myös kummivanhemmat.

Rippikoulaiset lauloivat ehtoollisen aikana leirillä tutuksi tulleita
lauluja. Säestämässä Antero Harju ja Juuso Kolehmainen.

Kirkosta lähdettiin saattueessa, konfirmoituina!

Kuvat: Heikki Heikurinen.

 Kotiin paluun aika!

Tänään oli aika pakata tavarat ja palata kotiin.
Yhdessä siivotessa homma sujui nopeasti,
vaikka sotkua oli viikon aikana melkoisesti kertynyt. Tavarat koottiin Impivaaran edustalle pois jaloista jotta saatiin viimeisetkin roskat lakaistua. :)





Isoset ja ohjaajat kertoivat vielä leiriläisille iso-koulusta, bändi kerhosta ja kerhon ohjauksesta. Kiinnostus listaan kerääntyi runsas määrä nimiä, mikä tietenkin oli odotettavissa näin hyvältä leiriporukalta!


Ennen kotiin lähtöa syötiin vielä lounas, jonka jälkeen pojat ajattelivat tehdä jäynää Holma 1- leirläisille hirttäessään Leo- leijonaa ruokalan oven eteen. Liian ilkeitä ei saatu kumminkaan olla, joten Leo laskettiin turvalliseti sittenkin alas.

Holma 2 kiittää ja kuittaa leiri-jakson osalta! :)


Terveisin
Jenna Iso

Käden ulottuvilla

Kertasimme ohjaaja Johannan kanssa keskeisiä asioita oppitunnilla, jatkaen kädet teemaa. Leirillä olemme olleet Jumalan kämmenellä, tutkiskellet raamatun kohtia joissa käsi esiintyy. Tämän käden kukin sai piirtää omaan oppimispäiväkirjaansa ja kuvittaa haluamallansa tavalla. Toivon, että tämän kuvan kautta riparilta jää mieleen kaikille JUMALAN käden ulottuvuus.

Nyt se on valmis

Lehti jota on tehty monena päivänä, ilmestyy vihdoin, keskiviikkona nettiin ja torstaina koteihin.

Tässä leirin fiiliksiä lehden teosta:

Haastattelin kahta lehden tekijöistä, Attea ja Katariinaa ja kyselimme parit kysymykset.

Molempien mielestä lehteä on ollut kiva tehdä sekä on saatu uusia kokemuksia. Katariina on tehnyt haastatteluita sekä jutun käestä, ja on oppinut kaikkea uutta median ihmeellisestä maailmasta.

Lehden keskiaukeman vedoksia nähtävänä.

Atte on tehnyt mielipidekirjoituksen ES:ässästä, sekä myös osallistunut haastatteluiden tekoon. Kumpikaan ei osannut mainita mitään mistä ei olisi pitänyt, vaan kaikki on ollut kivaa.

Toimittajat Atte ja Katariina.

Atesta kokemus on kiva, koska hän ei ole koskaan ennen tehnyt lehteä. Itsetehtyjen juttujen julkaiseminen tuntuu jännittävältä, kun tietää, että niitä luetaan, sekä on kivaa nähdä oman työn jälki lehdessä.

Kansikuvia.
 

-Jetta isonen ja Jenna riparilainen

Leirillä tehdyt jutut/kuvat:

Kannen kuva
Jumala maistuu omenapiirakassa 
Hyvää ja kaunista - juttu nuorten ulkonäköpaineista
Gallup - miten media näkyy riparilla?
Toimittaja Hanna Antilan pääkirjoitus leiriltä 

jKr-palstan jutut:

Riparilaisten ruokkija - ruokalan emännän haastattelu
Onnea Ahti 
Alkukesän kukkuja
Aggressiot hallintaan

Nuorten tekstit mielipidepalstalla:

Kiroilussa on puolensa
Parempaa ruokaa kouluun
Jumalten juoma?

Joulu tuli impivaaraan!

Jouluvalot sytytettiin impivaaraan ja koristeiksi ripustettii leiriläisten kengät, jotka olivat kovasti tuuletusta vailla. Ja yöksi on luvattu hyvää tuulta!


Hyvää yötä toivottaen,
ohjaajat, appari ja isot

Lähellä leirin loppua

 
Aamujumalanpalveluksessa aiheena 
oli pitkäperjantai.Oppitunnilla opiskelimme Pyhästä Hengestä, ja toisella oppitunnilla pojat ja tytöt saivat keksiä ryhmissä kysymyksiä toiselle sukupuolelle. Siitä ei sen enempää.

Mediariparilla oleminen on ollut varmasti samantyylistä kuin missä tahansa muulla riparilla, mutta olemme käsitelleet enemmän mediaa, kuin muut ripariryhmät.

Kaikki ovat oppineet jotakin uutta mediasta. Jotkut ovat oppineet käyttämään blogia, jotkut kirjoittamaan mielipidekirjoituksia ja haastatteluita, jotkut ottamaan videota ja valokuvia ja muokkaamaan niitä. Kaikki ovat siis oppineet jotain uutta. Sosiaalinen media ja bloggaaminen on tuntunut kaikista kivalta, mutta välillä hieman haastavalta. 



On kivaa, että olemme saaneet jakaa nettiin muiden nähtäväksi kuvia ja tekstejä päivien tapahtumista. Perheitä ja varmasti monia ulkopuolisiakin ihmisiä kiinnostaa, millaista jollain riparilla on ollut ja miten sujuu.

On mukavaa jakaa kokemuksia ja muistoja julkisesti, koska nämä muistot, mitä meille tältä leiriltä jää, ovat ainutlaatuisia ja ikuisesti muistoissa pysyviä asioita.

Ikävää, että seurakunnan viestintäporukan jäsenet lähtevät täältä jo huomenna, sillä he ovat opettaneet meille paljon uutta ja heidän kanssaan on ollut mukavaa työskennellä. Kiitämme heitä.

Koko leirin tunnelma on ollut hyvä ja rento. Ketään ei ole syrjitty ryhmästä ja juttua on lentänyt kaikin päin. Kyselimme leiriläisiltä ja muilta leirillä mukana olleilta fiiliksiä leiristä.

Tiivistettynä: väsymyksestä huolimatta kaikilla on ollut kivaa ja leiri on ollut hyvä. Muutama isonen kertoi, että leiri on paras, missä he ovat koskaan olleet. Kaikille jää varmasti haikea mieli, kun leiri loppuu näin pian.

Suurin osa on saanut uusia ystäviä, joiden kanssa he tulevat varmasti näkemään myöhemminkin riparin ja konfirmaation jälkeen. Kaikille jää hyviä muistoja leiristä ja moni varmasti haluaisi takaisin. Ripari on ollut onnistunut! 

Lopuksi haluamme rukoilla:


Rakas Taivaan Isä
Kiitos, että olemme saaneet olla riparilla turvallisin mielin ja kaikilla on ollut hauskaa.
Kiitämme sinua siitä, että olemme saaneet ainutlaatuisen kokemuksen olla mediariparilla ja oppia paljon uutta mediasta. Toivomme, että kaikille jäisi mieleen nämä muistot ja ihanat ihmiset tältä leiriltä. On ihanaa, että perheemme ovat saaneet olla turvassa sillä aikaa, kun me olemme pitäneet hauskaa täällä. Pyydämme sinulta siunausta viimeisiin leiripäiviin, jotka toivottavasti sujuvat yhtä hyvin ja hauskasti kuin nämä päivät tähän asti.

AAMEN


-Teija ja Jasmin

Kenin seikkailu kohti Jumalaa

 

Ken ja Barbie olivat
retkeilemässä metsässä

 Sitten Barbie kuoli myrkkymarjaan











Ken jäi lapsen kanssa yksin metsään

Ken ei tiedä mitä tehdä, mutta juuri silloin hän näkee edessään kauniin enkelin.

Ken jättää lapsen yksin metsään











Enkeli pitää huolta lapsesta.

Kenillä on ikävä Barbieta.

Ken etsii Barbieta joka paikasta, ja kävelee myös vetten päällä.

Lopulta ken päättää lähteä taivaaseen Barbien luokse

Taivaassa Ken tapaa Jumalan ja Barbien, ja kaikki elävät onnellisina ikuisesti.












Tehnyt Ella ja Airi